Yksi kivoimpia kokemuksia vaihdossa tähän mennessä oli tämä viikonloppu. Matkustettiin äitin ja mummon kanssa lauantaiaamuna Méridaan, haimme sielä asuvan Juan Pablon kyytiin ja suuntasimme Mucuyuche cenoteen. Cenotes ovat vähän kuin luolia, joissa on vettä. Ne syntyivät, kun meteoriitti laskeutui Méridaan.
Cenotelle ajettiin pienen tunnelmallisen kylän läpi. Alueella on paljon historiallisia rakennuksia ajalta, jolloin Meksiko oli osa Espanjaa. Ennen cenotesiin menemistä kävimme kierroksella alueella. Meille näytettiin kuinka agave nimisestä kasvista saadaan lankamaista ainetta, josta voidaan tehdä esimerkiksi sombreroja. Alue oli täynnä upeaa kasvillisuutta ja koristeellisia rakennuksia.
Saimme pelastusliivit ja pääsimme uimaan cenoteen. Vesi oli kirkasta sekä virkistävän viileää toisin kuin meressä. Paikka oli UPEA. Siihen kuului kaksi eri luolaa, jotka poikkesivat toisistaan. Ensimmäinen oli avonaisempi ja sielä meni vähän kuin joki eteenpäin. Toinen oli umpinainen ja sielä oli paljon tippukiviä. Pidin hyvin paljon koko paikan tunnelmasta ja rakastan uimista, joten kokemus oli oikein kiva.
Uinnin jälkeen kävimme syömässä paikan ravintolassa. Tilasimme yhteiseksi lautasen, jossa oli erilaisia lihoja ja söimme niitä tortillan ja salsojen kanssa. Paikan matkamuistomyymälästä ostin mayojen kalenterin magneetin.
Mucuyuchen jälkeen kävimme asunnolla laittautumassa ja lähdimme Juanpan kanssa läheiseen ostoskeskukseen shoppailemaan. Äiti ja mummo jäivät nukkumaan. Kävelimme paikkaan, vaikka oli pimeä. Mérida on turvallinen kaupunki niin kuin Carmenkin. Illalla tilasimme asunnolle pizzaa ja katsoimme elokuvan.
Sunnuntaina heräsimme ajoissa ja suuntasimme aamupalalle syömään tortas de lechon. Tortas on vähän kuin leipä ja sisällä on lihaa ja sinne lisätään salsaa ja kastikkeita oman maun mukaan. Aamupalan jälkeen menimme Santa Barbaran cenotesille. Tällä alueella cenoteja on yhteensä 92. Pääsimme käymään niistä kolmessa. Saimme pyörät, joilla kuljimme paikasta toiseen. Cenotesit olivat taas kerran mahtavia. Olisin voinut uida sielä koko päivän.
Kävimme taas syömässä paikan ravintolassa. Täällä pääsi näkemään, kun he valmistivat tortilloja.
Sunnuntai-iltana laittauduimme pikaisesti ja suuntasimme illalliselle. Maanantaina 16.9 on Meksikoon itsenäisyyspäivä, joten koko maassa juhlitaan sunnuntaina. Paikalle saapui myös sukulaisia ja meitä oli yhteensä 11. Koko ravintola oli koristeltu Meksikon väreillä, lipuilla ja torvilla. Illan ajan soi meksikolaista musiikkia, ihmiset lautoivat ja soittivat torvia ja taputtivat. Yhdeltätoista televisiosta näytettiin livenö tapahtuma Meksiko Citystä, jossa maan presidentti sanoi asioita ja me huusimme ”viva”. ¡VIVA MEXICO! Täällä koko syyskuun on ollut paljon meksikon lippuja ja koristuksia itsenäisyyspäivän kunniaksi. Ruoka oli myös oikein hyvää. Alkupaloja oli erilaisia ja pääruuaksi söin lohta perunoiden ja kasvisten kanssa.
Maanantai oli vapaapäivä, joten vietimme sen vielä Méridassa. Kävimme aamupalalla ja loppupäivä meni shoppaillen. Sanoimme heipat Juanpalle ja matkasimme takaisin Carmeniin. Tuli jo ikävä häntä, koska meistä on tullut melko läheisiä. Oli kuitenkin myös kiva palata kotiin, koska pidän arjesta Carmenissa.
Terveisiä Suomeen <3
Lisää kommentti
Kommentit