Saavuin Ciudad del Carmeniin sunnuntaina puoli seitsemän aikaan illalla. Olin sattumalta perheeni kanssa samalla lennolla, joten tapasin heidät jo Meksiko Cityn lentokentällä. Annoimme poskipusut ja lähdimme yhdessä syömään. Meksikossa annetaan yksi poskipusu. Lento Ciudad del Carmeniin oli lyhyt ja meni hyvin. Astuessani ulos lentokoneesta olin iloinen, että olen perillä ja hyvin innoissani uudesta kotikaupungista. Lentokoneen ikkunasta näin paljon värikkäitä taloja ja pitkän rantaviivan. Sää Carmenissa oli hyvin lämmin, vaikka oli jo ilta ja Aurinko oli jo laskemassa. Perheeni otti matkatavarani ja he menivät aulaan odottamaan, kun taas itse odotin suurempaa matkalaukkuani. Saatuani sen jatkoin matkaa ja hymy levisi kasvoilleni, kun pian näin kyltin, jossa luki "Bienvenidos" (tervetuloa). Kuulin taputusta ja hurrausta. Olin hämmästynyt, miten moni oli tullut lentokentälle odottamaan minua. En osannut odottaa mitään tällaista. Sain antaa noin 20 poskipusua ja halia, otimme paljon kuvia, sain upeita kukkia ja tapasin myös tulevat perheeni. Vastaanotto oli hyvin lämmin ja kaikki oli niin mukavia.
Matka Carmeniin oli pitkä, noin 40 tuntia, mutta sujui hyvin. Matkustin yhdessä kahden toisen suomalaisen, Lauran ja Veetin, kanssa. Meillä oli välilasku Madridissa ja sieltä lensimme Meksikon kaupunkiin. Madridissa kävimme syömässä eikä montaa sanaa vaihdettu ruuan aikana, koska olimme niin nälkäisiä ja väsyneitä. Lennot menivät hyvin. Pelasimme korttia, nukuimme ja katsoimme elokuvia. Saavuimme Meksikoon kolmen aikaan yöllä. Veeti lähti perheensä kanssa jatkamaan matkaa tulevaan kotikaupunkiinsa Pueblaan. Minä lähdin Lauran ja hänen perheensä kanssa lentokentän lähelle hotelliin. Saatiin me vähän nukuttua, vaikka Suomessa oli päivä. Seuraava aamuna menimme aamupalalle läheiseen kahvilaan. Söin jotain täytettyjä leipiä, joiden päälle laitettiin salsaa. Oli kyllä tulista. Lauran perhe saattoi minut lentokentälle ja tapasin oman perheeni. Perheen nuorempi poika oli lähdössä Etelä-Afrikkaan vaihtoon vuodeksi, joten hänen veli ja äiti olivat lähteneet saattomatkalle ja reissuun Meksiko Cityyn. Ehdimme viettää muutaman tunnin yhdessä ja opin uutta meksikolaisesta kulttuurista.
Sunnuntaina ajoimme lentokentältä kotiin ja vastassa oli neljä melko isoa koiraa. Tyhjensin matkalaukkuni ja söimme tacoja. Ne oli tosi hyviä. Väliin laitettiin lihaa, taisi olla nautaa ja hanhea, sipulia, guacamolea, erilaisia tulisia kastikkeita ja limeä. Perheen kotona oli myös äidin serkun lapset ja tio eli setä. Tio lähti samana iltana reissuun, joten häntä ei ole sen jälkeen näkynyt. Myös perheen vanhempi poika lähti samana iltana opiskelemaan Meridaan. Olemme menossa viikonloppuna tapaamaan häntä. Perheessä on nyt siis lisäkseni mummo ja äiti.
Ensimmäisen kaksi päivää on sujunut hyvin. Maanantaina nukuin pitkään ja herättyäni kävimme isoäidin kanssa hakemassa tuoreet hedelmät ja vihannekset läheisestä pikkukaupasta. Myöhemmin kävin isoäidin Rosan kanssa hakemassa minulle meksikolaisen puhelinnumeron. Lähdimme hakemaan sim-korttia, mutta päädyimme myös ostamaan jäätelöä, ajelemaan rannalle, kaupunkiin ja ostoksille isoon kauppaan. Se oli hauskaa. Autossa oli viileää ja samalla näin kaupunkia ja sen söpöjä taloja. Rosa ei puhu sanaakaan englantia, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa, kun puhua espanjaa. Se on tosi hyvä, koska niin opin nopeiten. Onneksi olen Suomessa opiskellut espanjaa pari vuotta niin osaan puhua jo jonkin verran. Meillä oli hyvät keskustelut vaikka mistä aiheista. Kaikkea en kuitenkaan ymmärrä ja puheeni ei aina mene ihan oppikirjan mukaan, mutta ei se haittaa. Perheessä käy myös siivooja muutaman kerran viikossa. Hän on todella mukava ja hauska ja puhuu myös vain espanjaa. Maanantai-iltana kävimme äidin kanssa Walmartissa ostamassa ruokaa ja kaikkea käytännön tavaraa minulle. Tykkään käydä ruokakaupassa ulkomailla ja katsella kaikkia tuotteita, mitä Suomessa ei ole.
Äiti käy päivisin töissä, joten tiistaina lähdin taas Rosan kanssa ostoksille. Lähdimme hakemaan minulle koulupukua, mutta taas päädyimme vaikka mihin. Saimme kyllä myös koulupuvun ostettua. Koulussa käytetään tummansinistä hametta ja valkoista T-paitaa. Urheiluun on eri vaatteet. Haimme lounaaksi kanaa ja perunaa ja menimme kotiin syömään. Perheen äiti Ynna tuli töistä kotiin syömään. Täällä ihmiset tulevat kotiin kahdelta ja menevät takaisin töihin neljältä. Syömme aina yhdessä. Ynna palasi töihin ja minä lähdin Rosan kanssa kahville. Sinnekään ei tosin ajettu suoraan vaan kävimme ensin ajelemassa rannalla. Joimme kahvit ostoskeskuksessa, Starbucksissa, ja kävimme aasialaisessa kaupassa. Illalla menimme myös ensimmäistä kertaa Rotarytapaamiseen. Siellä meksikolainen tyttö kertoi vaihtovuodestaan Tanskassa. Söimme lasagnea ja juttelimme. Tapaamisessa me vaihtarit pääsimme myös esittelemään itsemme ja rotarit kertoivat paikallisista hankkeista ja tapahtumista. Niistä en tosin niin paljoa ymmärtänyt, koska kaikki oli espanjaksi ja sanasto oli uutta. Kokouksen alussa sekä lopussa noustiin seisomaan ja käännyttiin Meksikon ja Rotaryn lippuja kohti ja laitettiin käsi rinnalle. Yksi rotareista sanoi jotain ja sitten taas istuimme alas.
Pidän Carmenista hyvin paljon jo nyt. Kaupunki on kaunis ja siitä huomaa ihanan meksikolaisen pirteän tunnelman. Ihmiset ovat iloisia ja auttavaisia. Perheeni on myös aivan ihana ja talo tuntui heti kodilta. Onneksi vuoteni täällä on vasta alussa. :) Loppuviikolle on myös kivoja suunnitelmia. Tänään keskiviikkona menen meksikolaisen tytön läksiäisiin rannalle. Hän lähtee Ranskaan vaihtoon. Odotan juhlia ja uimista innolla. Menemme myös lentokentälle vastaanottamaan vaihto-oppilaan Ranskasta. Huomenna menen Rosan kanssa hänen farmille, jossa on paljon eläimiä. Minulla on myös uimakoe, josta voin kertoa lisää myöhemmin. Ja viikonloppuna suuntaamme Meridaan, jossa perheen poika asuu.
Lisää kommentti
Kommentit
Moikka Noora! Olipa mukava lukea sun kuulumisia 😃 Kivan kuuloista tekemistä ja hienoa, että kaikki on sujunut hyvin. Mukavaa koulun alkua sulle! Jatkokuulumisia odotellen 🥰